Kate Jacobs: Lankakaupan tyttö

Alkuperäinen teos: Knit Two (2008)
Gummerus, 2009, kovakantinen, 470 sivua
suomentanut Päivi Pouttu-Deliere


Reilun viiden vuoden ajan he olivat eläneet niin kuin ennenkin. He kokoontuivat edelleen säännöllisesti, vaikka KC ei koskaan koskenutkaan puikkoihin ja Darwinin reikäinen villapaita aviomiehelleen oli edelleen hänen monimutkaisin tekeleensä. Peri oli pitänyt kaiken lähes ennallaan lankakaupassa. - - Hän ei koskenut mihinkään vaan hoiti lankakauppaa huolella ja tarmolla prikulleen niin kuin Georgia oli opettanut.
(s. 15)

Kate Jacobsin Pienen lankakaupan -kirjan lukemisesta on vierähtänyt jo jokunen vuosi. Kirja palasi mieleeni aivan yllättäen tänä syksynä, kun suunnittelin neulovani jotain taas pitkästä aikaa. Neulomisesta ei lopulta tullut mitään, mutta sain aikaiseksi lukea Pienen lankakaupan jatko-osan.

Edesmenneen Georgia Walkerin tytär Dakota on varttunut nuoreksi naiseksi, jolla on vielä koko elämä edessään. Yliopisto-opintojensa lisäksi Dakota työskentelee osa-aikaisesti äitinsä perustamassa lankakaupassa Walker ja tyttäressä, mutta mielessä on käynyt jopa lankakaupasta luopuminen. Dakotan isällä Jamesilla on suunnitelmat valmiina tyttären elämän varalle, mutta jos Dakotan omaa mielipidettä kysytään, haluaisi hän ryhtyä kondiittoriksi. Matka Italiaan läheisten kanssa saa Dakotan katsomaan tulevaa uusin silmin.

Georgia pysyy neulekerholaisten ajatuksissa, vaikka moni asia on muuttunut vuosien varrella. Anita ja Marty suunnittelevat häitä, mutta ennen tärkeää päivää täytyisi saada aikuiset lapset hyväksymään äitinsä uusi liitto sekä etsiä vuosia sitten kadonnut läheinen. Yksinhuoltajaäiti Lucie ponnistelee arjessaan, jossa hänellä on lapsen lisäksi huolehdittavanaan dementoituva äiti. Samaan aikaan Lucien ura ottaa ison harppauksen eteenpäin. Antiikkiliikkeen omistava Catherine etsii itseään ja pohtii, mitä hän haluaa elämältään. Vastauksia haetaan aina Italiasta asti. Akateemiselle uralleen omistautunut Darwin odottaa perheenlisäystä, jonka kunniaksi hän tarttuu vapaaehtoisesti puikkoihin neuloakseen jotain.

Kirjan päähenkilöksi on nostettu Dakota, mutta oikeastaan kirja kertoo kaikkien neulekerholaisten tarinan. Monen hahmon vaiheista kertova tarina on sekä rikkaus että heikkous. Kirjan aikana seurataan otteita useamman hahmon elämästä, ja lopulta tarinat punoutuvat yhteen. Kun juoni on useamman henkilön varassa, ei yhden päähenkilön harteille kasaudu liikaa paineita tarinan mielenkiinnon säilyttämisestä. Hahmojen eri näkökulmat tapahtumien kulusta tuovat kiinnostavia sävyjä juoneen. Huonoksi puoleksi usea kertojahahmo muuttuu siinä vaiheessa, kun alati pompataan hahmosta toiseen ja saman hahmon edelliset kohtaukset meinasi jo unohtaa sivujen välillä.

Kirjassa ei ole kovin erikoista juonta, vaan enemmänkin tuntui siltä, että ensin hahmojen elämässä on asiat vähän miten sattuu sekaisin ja loppua kohden kaikki järjestyy. Matka Italiaan tarjoaa monelle hahmolle ajattelemisen aihetta, eikä vain matkalle lähteneille, vaan myös kotiin jääneille. Tarina on sekaisesta lähtöasetelmasta huolimatta viihdyttävä ja ainakin nopeasti luettava. Valitettavasti kirjassa käytetty suomen kieli on paikoin tönkköä. En tiedä, minkälaista kieltä lähtötekstissä on käytetty, mutta Pienen lankakaupan -postauksesta lunttasin, etten ole senkään kielestä ihan pitänyt. Voisiko syynä olla kerronnan tyyli? Pidin Italian osuuksista, joten voi olla, että ihan sen perusteella kirjan loppupuoli oli mielestäni sujuvampi tekstin osalta kuin alkupuoli.

Edellisen osan tavoin myös tämän kirjan lopusta löytyy muutama ohje. Georgia-torkkupeitosta puhutaan useampaan kertaan tarinan aikana, ja niinpä kirjan loppupuolelta löytyy ohje kyseiseen torkkupeittoon. Muut ohjeet ovat neulekerhon omenavaahterasiirappimuffinssit sekä Catherinen vadelmalimettigranita.

Lankakaupan tyttö paljastaa, mihin suuntaan tuttujen hahmojen tiet ovat kulkeneet viiden vuoden aikana. Hahmot pitävät ihailtavasti yhtä siitä huolimatta, että heidät alkujaan yhdistänyt Georgia on menehtynyt ja elämäntilanteet vaihtuneet. Kirja oli kaiken kaikkiaan mukava jatko-osa lankakaupan väestä. Oli viihdyttävää lukea hahmojen välisestä ystävyydestä.