Tammi, 2009, kovakantinen, 93 sivua
suomentanut Jaana Kapari-Jatta
Olipa kerran kolme veljestä, jotka taivalsivat mutkaista syrjätietä hämärän aikaan. Aikanaan veljekset tulivat joelle, joka oli liian syvä kahlata poikki ja liian vaarallinen uida. Mutta veljekset olivat oppineita taikojia, joten he vain heilauttivat taikasauvojaan ja ilmaannuttivat sillan petollisen veden yli. He olivat puolessa välissä siltaa, kun he huomasivat huppupäisen hahmon tukkineen tiensä.
(s. 77)
Päätin osallistua Hyllytontun höpinöitä -blogista liikkeelle lähteneeseen Okklumeus-lukuhaasteeseen. Luin Potterit hiljattain uudestaan, joten osallistun haasteeseen kirjasarjan oheiskirjoilla. En ole lukenut niistä vielä yhtäkään, joten tulevatpahan nekin tutuiksi haasteen myötä.
Siuntio Silosäkeen tarinat tuli tunnetuksi viimeisessä Harry Potter -kirjassa, jossa yksi satukirjan tarinoista oli juonen kannalta merkittävässä roolissa. Kirja sisältää seuraavat velhosadut: Velho ja pomppiva pata, Oivan onnen alkulähde, Tietäjän karvainen sydän, Tanili Kanilin käkättävä kanto ja Tarina kolmesta veljestä. Satujen lisäksi kirja sisältää fiktiivisen hahmon, Potter-kirjoista tutun Tylypahkan rehtori Albus Dumbledoren, kommentit jokaisesta sadusta. Kirjan kuvitus on J. K. Rowlingin itsensä piirtämää.
Velho ja pomppiva pata kertoo jästinaapureitaan auttavasta ystävällisestä velhosta. Velhon kuoltua taikapata siirtyy hänen pojalleen. Kun naapurit tulevat pojan juttusille niin pienempien kuin isompien murheidensa kanssa, ei poika aiokaan jatkaa isänsä jalan jäljissä. Hän torjuu tulijan toisensa jälkeen. Lopulta poika saa opetuksen.
Toinen satu Oivan onnen alkulähde kertoo lähteestä, jonka vedellä uskotaan olevan taikavoimia. Lähteestä juoneet parantuvat sairaudesta tai saavat muuten elämäänsä uuden onnen ajan. Kolme noitaa ja ritari, joilla jokaisella on erilaiset syynsä toivoa uutta onnea, saavat tilaisuuden tavoitella lähteelle pääsyä. Matkalla lähteen luokse he kohtaavat monenlaisia vastoinkäymisiä.
Kolmas satu Tietäjän karvainen sydän on satu mahtavasta velhosta, joka päätti, ettei hän halua koskaan sortua rakkauden kaltaiseen heikkouteen. Niinpä velho poisti oman sydämensä rinnastaan. Velho kuvitteli, että kaikki kadehtisivat hänen rikkauksiaan ja voimiaan. Todellisuudessa palvelijat surkuttelivat häntä, sillä kukaan ei rakastanut häntä. Ilman sydäntään velho ei pysty rakastamaan, minkä takia tarinalla on surullinen loppu.
Tanili Kanilin käkättävä kanto kertoo kuningaskunnasta, jonka hallitsija halusi, että ainoastaan hän itse, eikä kukaan muu, osaa taikoa. Kuningas etsii opettajaa opettamaan taikuutta, mutta yksikään noita tai velho ei uskalla ilmoittautua työhön. Niinpä eräs huijari väittää osaavansa taikoa ja hänestä tulee kuninkaan opettaja. Huijari jää kiinni valheestaan, ja todellinen noita, vanha pyykkäri nimeltä Tanili, paljastaa taikakykynsä.
Tarina kolmesta veljestä oli mukana kirjassa Harry Potter ja kuoleman varjelukset. Sadussa kolme veljestä kohtaa sillalla Kuoleman, joka suo jokaiselle palkinnon, koska veljekset pystyivät päihittämään hänet. Vanhin veli on tappelupukari ja haluaa vahvemman taikasauvan kuin yksikään muu sauva on. Keskimmäinen veli haluaa nöyryyttää Kuolemaa lisää toivomalla kykyä herättää kuolleet takaisin henkiin. Nuorin veli toivoo jotakin, minkä avulla Kuolema ei voi seurata häntä.
Jokaisessa sadussa on tyypillisiä sadun piirteitä, jotka toivat mieleen esimerkiksi Grimmin sadut. Kirjan sisältämät sadut ovat opettavaisia ihan yleismaailmallisesti, mutta myös Harry Potter -tarinoiden maailmankatsomuksen mukaan. Opetukset käsittelevät esimerkiksi ihmisarvoa, sekä velhot ja noidat että jästit (ihmiset, jotka eivät pysty taikomaan) ovat samanarvoisia, eikä taikuus tee kenestäkään parempiarvoista. Albus Dumbledoren kommentit olivat ihan mukavaa luettavaa ja niistä sai lisätietoa velhojen historiasta. Oma suosikkini saduista oli ehdottomasti Tarina kolmesta veljestä, sillä se puhutteli kaikista eniten. Kokonaisuudessaan Siuntio Silosäkeen tarinat oli kaltaiselleni Potter-fanille mukavaa lisälukemista, mutta kovin paljon en jaksanut innostua saduista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti