lauantai 28. syyskuuta 2013

L. M. Montgomery: Annan perhe

Alkuperäinen teos: Anne of Ingleside (1939)
WSOY, 2002, kovakantinen, sivumäärä 301



Kotikunnas oli täydessä valaistuksessa ja verannalla riippui värikkäitä japanilaisia lyhtyjä. Anna juoksi iloisesti portaille narsissien reunustamaa pihapolkua pitkin.
"Kotikunnas, täältä tullaan", hän huhuili.
Samassa kaikki olivat jo hänen ympärillään, nauroivat, huudahtelivat, laskivat leikkiä, ja Susan Baker hymyili hyväntahtoisesti taustalla. Kaikki lapset olivat poimineet Annalle oman kukkakimpun, jopa kaksivuotias Shirley.

(s. 19-20)

Annan perhe on sarjan kuudes osa. Edelliseen verrattuna tämä tuntuu hieman väliosamaiselta kirjalta, jossa pohjustetaan asioita tulevaa varten. Anna opettajana ja Annan perhe on kumpikin kirjoitettu myöhemmin kuin sarjan muut osat. Voi olla, että tässä on syy siihen, miksi kirja ei niin sanotusti kolahda aivan samalla tavalla kuin muut sarjan osat ja myös tuntuu etäisemmältä.

Anna omassa kodissaan -kirjan tapahtumista on vierähtänyt jo muutama vuosi ja sillä välin Annan ja Gilbertin elämä on kokenut muutoksia. He asuvat nyt Kotikunnaalla, talossa, jonne he muuttivat aivan edellisen osan lopussa. Haavemajassa syntyneen Jemin lisäksi lapsia on siunaantunut useampikin, Anna on nimittäin kuuden lapsen äiti. Pariskunta elää jo vakiintunutta lapsiperheen arkea, jossa ei erilaisilta kommelluksilta vältytä. Tässä osassa Anna jää itse melkein vain sivuhahmoksi ja suurempi huomio kohdistuu hänen lapsiinsa. Jokaiselle on luvassa omat seikkailunsa ja sattumuksensa.

Sarjan muihin osiin verrattuna Annan perhe on paikoitellen jopa tylsä. Kirjassa ei tapahdu niin paljon kuin aiemmissa osissa. Lisäksi Annan jääminen sivuroolin puolelle suretti lukemisen aikana. Toki hänen lastensa sattumuksista on mukava lukea, mutta enemmän tunnen kiintymystä Annaan, jonka olen tuntenut jo useamman kirjan ajan. Lapset tulivat mukaan tarinaan vasta tässä vaiheessa ja siksi en heti sulattanut kirjan keskittymistä heihin. Näin käy muuten jokaisella lukukerralla, vaikka useampaan kertaan olen Annan perheen lukenut, niin silti aina tämä seikka tuntuu aluksi ylitsepääsemättömältä.

Montgomery taitaa edelleen kiehtovan ympäristön ja tunnelman kuvailun, josta lukija saa tämänkin osan aikana nauttia. Vaikka kirjassa ei tapahdukaan niin paljon kuin aiemmissa osissa, on tunnelma yhä tuttua ja taattua Annoille ominaista viehätystä. Myös haaveilua riittää, sillä Blythen perheen toisiksi vanhin poika, Walter, on perinyt äitinsä haaveilevan luonteen. Annan tavoin Walter keksii kauniita nimiä ympäristönsä asioille, kuten vihertävälle notkolle, jossa lapset käyvät leikkimässä. Näin nimensä sai Sateenkaarinotko.

Annan perhe on varsin iloinen kirja edelliseen osaan verrattuna, tuttua huumoria on yhä mukana. Täysin suruitta ei Annan perheen elämä silti suju, tällä kertaa mielipahan aiheuttajina ovat lemmikin menetys ja ystävän osoittautuminen aivan toisenlaiseksi kuin mitä oli alunperin kuvitellut. Yksi Annojen viehättävimpiä puolia on se, että vielä nykyajan lukijanakin voin samaistua samoihin aiheisiin, jotka esiintyvät kirjassa.

Anna-sarja
Annan nuoruusvuodet (Anne of Green Gables, 1908)
Anna ystävämme (Anne of Avonlea, 1909)
Annan unelmavuodet (Anne of the Island, 1915)
Anna opettajana (Anne of Windy Poplars, 1936)
Anna omassa kodissaan (Anne's House of Dreams, 1917)
Annan perhe (Anne of Ingleside, 1939)
Sateenkaarinotko (Rainbow Valley, 1919)
Kotikunnaan Rilla (Rilla of Ingleside, 1921)
Annan jäähyväiset (The Blythes Are Quoted, 2009)

2 kommenttia:

  1. Oioi<3 tämä on ollut alusta asti lempparini! :D Jopa niin ihana että kirjoitin Anna omassa kodissaan ja tämän väliin oman kirjan, haha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että pidät tästä osasta! Ja kuulostaa hauskalta tuo oman version kirjoittaminen. :)

      Poista