torstai 6. kesäkuuta 2013

P. C. Cast & Kristin Cast: Merkitty

Alkuperäinen teos: Marked. A House of Night Novel (2007)
Yön talo osa 1, Otava, 2010, kovakantinen, sivumäärä 333



"Zoey Montgomery! Yö on valinnut sinut; sinun kuolemastasi tulee sinun syntymäsi. Yö kutsuu sinua; kuule siis Hänen suloista ääntään. Kohtalosi odottaa sinua Yön talossa!"
Vampyyri kohotti yhden pitkistä, valkoisista sormistaan ja osoitti minua. Ja samaan aikaan kun otsani räjähti kivusta, Kayla avasi suunsa ja kirkaisi.

(s. 13)

Yön talo -sarjaan olen törmännyt aiemmin netissä niin kirjablogeissa kuin myös keskustelupalstoilla. Oikeastaan minulla ei ollut mitään kunnon käsitystä tästä ensimmäisestä osasta tai ylipäätänsä koko sarjasta. Viime kirjastoreissullani huomasin kirjan hyllyssä ja jotenkin se houkutteli lukemaan, joten päätin vihdoinkin ottaa selvää, millaisesta vampyyrisarjasta oikein on kyse.

Yhtenä tavallisena koulupäivänä 16-vuotias Zoey tulee merkityksi, jolloin hänen täytyy hyvästellä entinen elämänsä ja muuttaa Yön taloon, joka on vampyyrien sisäoppilaitos. Kouluun saapuneet tulokkaat käyvät läpi muutoksen ja siitä selviämisen jälkeen heistä tulee oikeita vampyyreja. On myös mahdollista, etteivät tulokkaat selviä muutoksesta, jolloin he kuolevat. Zoeylla tätä ongelmaa ei kuitenkaan tunnu olevan. Hän ei ole nimittäin kuka tahansa tulokas vaan itsensä vampyyrijumalatar Nyksin valitsema erityislahjakkuus. Zoyn otsaa koristaa merkityksi tulemisesta lähtien safiirinsinisenä hohtava kuunsirppi, josta kaikki näkevät hänen ainutlaatuisuutensa. Merkin lisäksi Zoey tuntee rituaaleissa kaikkien elementtien läsnäolon, mihin toiset eivät pysty.

Tavallista voimakkaamman merkkinsä takia Zoey joutuu heti kouluun saavuttuaan muiden tuijotusten kohteeksi. Sopeutuminen kokonaan uuteen elämään ei ole aivan helppoa, mutta onneksi kaikki eivät ole kiinnostuneita vain Zoeyn epätavallisesta merkistä. Huonetoverinaan Zoeylla on maalta kotoisin oleva herttainen Stevie Rae ja pian hän ystävystyy myös muutaman muun oppilaan kanssa. Omat ongelmansa sopeutumiseen tuo koulua hallitseva klikki nimeltä Pimeyden tyttäret, joiden johtajasta Afroditestä Zoey saa itselleen vihamiehen. Pimeyden tyttärien toiminnassa on jotakin todella pahasti vialla ja Zoeyn osaksi lankeaa Afroditen valta-aseman kukistaminen.

Hahmona Zoey on varsinainen neiti täydellisyys. Ensin elämä on tosi kurjaa, koska äiti on mennyt uusiin naimisiin, eikä ole välittänyt lapsistaan kunnolla sen jälkeen. Kotona valtaa pitää isäpuoli, joka kuuluu johonkin uskontokulttiin. Yön taloon muutettuaan asiat Zoeyn elämässä muuttuvat tosi nopeassa tahdissa. Aluksi hän oli vielä epävarma tulokas, joka ei tiennyt tulevasta mitään. Yhtäkkiä hän on lupaavin tulokas kautta aikojen ja lopulta hän vielä yrittää syrjäyttää koulun maineikasta klikkiryhmää johtavan ylipapittaren. Luonnollisesti kaikki sujuu kuin tanssi, ellei nyt lasketa sitä vastoinkäymistä, että entinen melkein poikaystävä (joka siis on ihminen) haikailee yhä tytön perään, vaikka Zoyella olisi jo uusi ihastus kiikarissa. Asiat tapahtuvat minun makuuni liian nopeasti ja samalla myös aivan liian helposti.

Muista hahmoista parhaiten jäi mieleen Pimeyden tyttärien ylipapitar Afrodite. Hahmosta tulee mieleen perinteinen koulun suosittujen tyttöjen johtaja; hän on tavattoman kaunis ja poikia riittää jonoksi asti, mutta samalla hän on hirveän ilkeä ja itse asiassa melkein kaikki vihaavat tai pelkäävät häntä. Afroditellä on kuitenkin mielenkiintoinen kyky: hän näkee asioita ennalta. Tästä olisin voinut lukea enemmänkin. Nyt näyt jäivät lähinnä sellaiselle tasolle, jossa ilkeä ämmä yrittää ilkeyksissään salailla näkyjään, jotta varmasti tapahtuisi jotain vahinkoja. Zoeyn uudet ystävät ovat melko sekalainen ryhmä. Yksi on maalta tuleva cowgirl, toinen homopoika ja kaksi muuta ovat toistensa sielunkaksosia, vaikka eivät oikeasti olekaan sukua toisilleen. Tässä osassa selvästi keskityttiin Zoeyhin (no, tietysti, onhan hän päähenkilö), mutta olisin kaivannut muihinkin hahmoihin jotain enemmän mukaan.

Kirjassa on omaperäinen idea siihen nähden, millaisia vampyyrikirjat yleensä ovat. Tässä vampyyriksi tullaan, kun etsijä on löytänyt sopivan tulokkaan ja merkinnyt tämän. Tulokas saa tatuoinnin kasvoihinsa ja sen jälkeen edessä on kokonaan uusi aika koulussa, jossa opiskellaan vampyyrinä olemista. Tietysti vampyyriensisäoppilaitos kuulostaa todella teiniltä, mutta kun kohdeyleisö on juuri teini-ikäiset, niin idea varmasti vetoaa näihin lukijoihin. Tapahtumapaikaksi yritin kyllä koko ajan lukiessa kuvitella jotakin muuta paikkaa kuin tavallista kaupunkia. Vampyyriensisäoppilaitos itsessään kuulostaa paikalta, jollaista ei ihan missä tahansa voisi olla.

Itse pidin eniten Zoeyn cherokee isoäidin mukana tulevista tavoista ja riiteistä. Esimerkiksi puhdistautumisrituaali, jossa kiitetään seitsemää cherokeiden kunnioittamaa suuntaa kuulosti mielenkiintoiselta, kun Zoey ystävineen toteutti rituaalin koulun pihalla. Lisäksi vampyyrijumalatar Nyks ja Zoeyn tulevat voimat pitivät mielenkiintoa yllä. Kirja oli aivan kelpo lukukokemus, vaikka en kohdeyleisöön kuulukaan. Tämän ensimmäisen osan perusteella voisin hyvin lukea sarjassa myöhemmin ilmestyneitä osia. Niin paljon jäi asioita auki, että ainakin uteliaisuuden takia luultavasti haluan selvittää, mitä myöhemmin tulee tapahtumaan.

Yön talo-sarja
Merkitty (Marked, 2007)
Petetty (Betrayed 2007)
Valittu (Chosen 2008)
Piinattu (Untamed 2008)
Vainottu (Hunted 2009)
Lumottu (Tempted 2009)
Kahlittu (Burned 2010)
Vapautettu (Awakened 2011)
Määrätty (Destined 2011)
Salattu (Hidden 2012)
Paljastettu (Revealed 2013)
Pelastettu (Redeemed 2014)

2 kommenttia:

  1. Minun on monesti pitänyt aloittaa tämä sarja, mutta aina se vaan on jäänyt. Ehkä kuitenkin vielä jokupäivä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tutustua tarkemmin tähän sarjaan. Lainasin toisen osan kirjastosta, kun en osannutkaan pysyä erossa sarjasta. :) Tähän mennessä olen saanut sen käsityksen toisesta osasta, että sarja muuttuu mielenkiintoisemmaksi, mitä pidemmälle edetään.

      Poista